Perunan viljely Suomessa

Perunaa viljellään koko Suomessa Lappia myöten. Sitä kasvatetaan eniten Pohjanmaalla ja Satakunnassa, joissa viljelyolosuhteet ovat erityisen hyvät. Etenkin Pohjois-Suomessa ilmasto on suotuisa siemenperunan viljelemiseen, sillä kylmien talvien ja syvän roudan ansiosta vaarallisia kasvitauteja tai tuholaisia ei esiinny lainkaan. Kasvukausi on lyhyt, mutta pitkä päivä nopeuttaa kasvua.

Perunaa viljellään Suomessa noin 15 000 maatilalla, mutta useimmissa niistä peruna ei ole pääelinkeino. Peruna kattaa suomalaisesta viljelysmaasta noin 26 000 hehtaaria – yhteensä Suomessa on maanviljelysmaata 2,3 miljoonaa hehtaaria.

Maatiloilta perunat päätyvät eri vaiheiden jälkeen yritysten ja koulujen ruokaloihin sekä yksityisten ihmisten ruokapöytiin.

Ammattimainen perunantuotanto voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan:

1. Ruokaperunaviljely. Perunat pääosin pakataan ja kunnostetaan kauppojen perunatiskeille myyntiin.
2. Ruokateollisuusperunan viljely. Peruna päätyy ruokateollisuuden raaka-aineeksi, ja siitä valmistetaan pakasteita (kuten ranskalaiset perunat), puolivalmisteita (kuten valmiiksi tehty perunamuusijauhe) ja valmisruokia (kuten lihaperunasoselaatikko).
3. Tärkkelysperunan viljely. Pääosa tuotannosta päätyy paperiteollisuuden tarpeisiin. Paperiteollisuus käyttää perunatärkkelystä paperinvalmistuksessa sidosaineena.

Käytössä oleva maatalousmaa perunanviljelyyn vuonna 2009 työvoima- ja elinkeinokeskuksittain

 

 

 

 

 

 

 

 

Tietolähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike. Vuoden 2009 tiedot perustuvat yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) tilanteeseen 18.6.2009, jolloin noin 63 000 tilan tiedot oli tallennettu.

 

 

 

 

Elämää perunatilalla

Maanviljelijä Jari Matinolli viljelee perunaa kotitilallaan Ängeslevän kylässä Tyrnävällä. Tyrnävä on kuuden tuhannen asukkaan maaseutupaikkakunta 30 kilometriä Oulusta etelään.

Maanviljelys kulkee Jari Matinollilla verenperintönä, sillä tila on ollut suvun hallussa jo kymmenen sukupolven ajan, 1800-luvun alusta lähtien. Jari osallistui tilan töihin pienestä pitäen ja olikin itsestään selvää, että hän jatkaisi tilan pitoa isänsä jälkeen.

– Minulla oli kova halu päästä itse vastaamaan tilasta ja ryhtyä toteuttamaan omia suunnitelmia, Jari kertoo.

Matinollin tilalla suurin osa maista eli 85 hehtaaria on varattu perunanviljelyyn: tilalla on perunapeltoja noin 200 jalkapallokentän verran. Jarin isä Antti alkoi myydä perunaa oululaisiin kauppoihin jo 1970-luvulla, mutta vasta viitisentoista vuotta sitten tilalla luovuttiin viljapelloista ja keskityttiin kokonaan perunoihin.

Perunapeltojen lisäksi tilaan kuuluu oma perunapakkaamo ja varasto, jossa perunat säilytetään talven aikana. Pakkaamossa ja varastossa työskentelee kolme työntekijää, kiireisinä aikoina enemmänkin.

Muuten Matinollit pyörittävät tilaa omin voimin. Jarin vaimo Tiina vastaa toimistotöistä ja 15-vuotias Jere auttelee töissä koulun jälkeen. Isoisä-Antti on tärkeä apu ruuhka-aikoina. Pienemmät lapset Nea ja Aleksi pyörivät myös mukana. Etenkin 5-vuotias Aleksi leikkii mielellään perunapakkaamossa ja on innokas apumekaanikko koneiden huoltotöissä, haalarit yllä ja työkalupakki kädessä. Perheeseen kuuluu myös Tampereella opiskeleva 21-vuotias Miia.

Maan sulettua päästään istutustöihin

Maan sulettua huhtikuun lopussa ryhdytään peltotöihin. Salaojat pitää kunnostaa ja maahan levittää kalkkia. Sitä tarvitaan, jotta peruna saisi kasvun kannalta tarpeellista kalsiumia.

Toukokuussa, maan riittävästi lämmettyä ja sulettua, päästään viimein istuttamaan perunaa. Perunanistutuksen aikaan Matinollin tilalla paiskitaan yli kymmentuntisia työpäiviä. Päivä alkaa kahdeksalta ja päättyy kuudelta illalla. Pakkaamossa käy jatkuva hyörinä istutuskaudellakin, sillä perunoita pakataan kauppoja varten ympäri vuoden. Jari itse ajaa 4-rivistä istutuskonetta, jolla mukulat istutetaan neljään penkkiin kerrallaan. Istutuskoneessa on myös lannoiteyksikkö, joka annostelee tarvittavan määrän lannoitetta pelloille. Istutettavat perunat ovat siemenperunoita, jotka hankitaan ulkopuolisilta siemenperunaviljelijöiltä.

Peruna tarvitsee menestyäkseen hikevää hietamaata eli karkeahkoa multaa, joka säilyttää hyvin kosteuden ja tarvittaessa kuivaa liiallisen märkyyden. Maa ei saa olla liian raskasta ja tiivistä. Ihanteellinen sää perunalle on sopivan lämmin ja kostea. Erityisesti alkukesällä sateet ovat tarpeen, jotta säästyttäisiin ikävältä perunaruvelta. Myös loppukesällä sateet ovat tervetulleet.

Aikaiset hallat tai perunarutto haittaavat satoa. Myös ankaran kylmä talvi ja kevät heikentävät lopputulosta, sillä silloin perunat joudutaan istuttamaan kylmään ja routaiseen maahan ja kasvaminen lähtee hitaasti käyntiin.

Syyskuussa perunat nostetaan

Kesällä perunat saavat nauttia pohjoisen pitkistä päivistä ja valoisista öistä. Kesän aikana pelloille myös levitetään torjunta-aineita rikkaruohoja ja perunaruttoa vastaan. Ensimmäiset perunat, lajikkeina Timo, Anuschka tai Velax, nostetaan Matinolleilla heinäkuun puolessa välissä, mutta kiireisimmillään nosto on syyskuussa, kun peruna on tuleentunutta eli perunan kasvu on loppunut ja kuori kiinnittynyt hyvin. Perunat pitää saada varastoon ennen kovia syyshalloja, jotka Tyrnävän seudulla alkavat jo syyskuun lopulla. Kylmä ja märkä maa vaurioittaisi perunaa.

Alkusyksy on siten vauhdikasta aikaa. Jari ajaa päivisin 2-rivistä perunanostokonetta, joka nostaa perunat kahdesta penkistä kerrallaan. Syksyllä maasta nousee muun muassa Fontanea, Matildaa, Puikulaa ja Rosamundaa. Perunavarastossa puhaltimet kuivaavat varastolaatikoihin laitetut perunat. Perunat varastoidaan pimeään, sillä silloin ne eivät viherry - vihertynyt peruna ei nimittäin kelpaa syötäväksi.

Ensimmäiset kolmisen viikkoa perunoita säilytetään 10-15 asteen lämmössä. Lokakuussa ilmaa aletaan jäähdyttää kunnes marraskuun lopussa varaston lämpötila on enää neljä astetta. Viileys on tärkeää, sillä liian lämpimässä ilmassa peruna alkaa itää eli kasvattaa versoja ja myös erilaiset varastotaudit kehittyvät nopeammin.

Talvella pakataan perunoita ja suunnitellaan tulevaa

Talvella tammikuusta maaliskuuhun Matinollin tilalla suunnitellaan tulevaa vuotta, huolletaan koneita ja rakennuksia ja tilataan lannoitteita. Joka päivä myös pakataan perunoita kauppoja varten. Kirjanpitotehtävissä tietokoneen äärellä Jarilta vierähtää pari tuntia päivässä. Myös maataloustukiin liittyvät hakemukset vievät aikaa.

Talvisin työpäivä alkaa jo seitsemältä aamulla. Kaupat ovat edellisenä iltana lähettäneet perunatilauksensa ja heti aamulla perunat pestään koneellisesti kauppoja varten. Perunavarastolla käytetään monia muitakin koneita: lajittelijoita, joilla erotellaan erikokoiset perunat toisistaan sekä erilaisia pakkauskoneita. Kuljetusliikkeen kuorma-auto noutaa perunat tilalta ja kuljettaa ne keskusvarastolle, josta Matinollin perunat lopulta päätyvät ruokakauppoihin eri puolille Suomea.

Pesun ja pakkauksen lisäksi Jari huolehtii siitä, että koneet ovat kunnossa ja turvalliset käyttää sekä vastaa monista juoksevista asioista. Jari muistuttaa myös kielitaidon merkityksestä maanviljelijän työssä.

– Jos koneeseen tulee vika täytyy soittaa valmistajalle, joka useimmiten sijaitsee ulkomailla. Kerran saksalainen konevalmistaja neuvoi minua puhelimitse englanniksi perunanpakkauskoneen sähkökaapeleiden vaihtamisessa. Tuntui ensin vaikealta, mutta työ tekijäänsä opettaa, Jari toteaa.

Itsenäistä työtä lähellä luontoa

Jari Matinolli pitää perunanviljelijän työstä.
– Tämä on itsenäistä työtä, jonka tulokset näkyvät selvästi. Aina on parantamisen varaa ja mahdollisuus kehittämiseen. On myös hienoa herätä aamuisin yhtä aikaa luonnon kanssa ja lähteä ulos töihin. Kesällä saa kulkea kauniisti kukkivilla perunapelloilla, Jari kertoo.

Entä mikä mahtaa olla perunanviljelijän lempiperunaruoka?
– Sopivan jauhoiset kuorineen keitetyt perunat ja hyvä lihapullakastike!

 

Lähteet:

Jari Matinollin haastattelu
Maa- ja metsätalousministeriö
Tyrnävän kunnan internet-sivut
Wikipedia
Matinollin peruna Oy:n internet-sivut