Ekologinen peruna

Perunan hiilijalan jälki on mitä pienin: se kasvaa avomaassa, ei tarvitse energiaa kuluttavia kasvihuoneita eikä sitä tarvitse erikseen lennättää Suomeen. Hiilijalanjäljen laskeminen on monimutkaista, sillä vain kuudelle ruoalle on laskettu jalanjälki (vuonna 2008). Peruna on kotimaisten juuresten tapaan ruoka-aines, jolla on pienin mahdollinen hiilijalanjälki.

Hiilijalanjälki mittaa esimerkiksi tietyn tuotteen aiheuttamaa ilmastokuormaa eli kuinka paljon jokin tietty tuote synnyttää elinkaarensa aikana kasvihuonekaasuja. Kasvihuonekaasut vaikuttavat maapallon ilmaston lämpenemiseen. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa erilaisia muutoksia luontoon kuten jäätiköiden sulamista ja merenpintojen nousua.

Perunan viljelyyn käytetään vähän vettä. Vettä kuluu perunan viljelyyn 143 m3/tonni (vertaa vesivaroja kuluttava riisi).

Osassa perunatiloista perunaa viljellään luonnonmukaisesti. Luomuperunan viljelyssä ei käytetä suoria torjuntamenetelmiä perunaruton hallintaan. Luomutuotannossa perunaruttoa torjutaan ennakkotorjunnalla, viljelyhygienialla, ruttoa sietävillä lajikkeilla ja viljelyteknisillä menetelmillä.

Perunalajikkeet

Nicola, Siikli, Asterix, Fambo, Victoria vai Van Gogh? Kaikki perunat eivät ole samanlaisia, vaikka ulkonäkö onkin usein melko yhteneväinen. Perunalajikkeita on suuri määrä ja valikoiman kasvu jatkuu koko ajan. Nykyisin Suomessa on noin 60 erilaista perunalajiketta. Monikäyttöiset yleisperunat ovat suosittuja ja sopivat moneen ruokalajiin, mutta toisaalta kaupasta saa juuri tiettyyn tarkoitukseen tai ruokaan tarkoitettua lajiketta.

Perunakauden Suomessa aloittaa useimmiten nopeasti satoa tuottava Timo. Hieman myöhemmin kesällä Siikli, Rikea ja Velox valtaavat torit ja kauppojen perunahyllyt. Talvisin ruokapöydissä on tavallisimmin laajasti viljeltyjä ruokaperunoita, joista suosituimpia ovat Nicola, Van Gogh, Asterix, Melody ja Victoria. Erikoisempiakin perunoita on tarjolla kuten vaikkapa sini- tai punakuorisia, joista tunnetuin on punakuorinen uuniperuna Rosamunda.

Hyvän annoksen saattaa pilata laadultaan sopimaton peruna. Perunalajikkeiden ominaisuudet poikkeavat toisistaan niin paljon, että kokin on hyvä tietää, mitä lajiketta hän milloinkin käyttää. Väärien lajikkeiden käytöstä kertovat liisterimuusi, keitettäessä hajonneet annosperunat tai vetinen, läpikuultava varhaisperuna salaatissa. Kaupassa eri lajikkeiden tunnistamisessa auttavat värikoodit.

Artikkelin perunan lajikkeista on tarkistanut perunanviljelijä Jari Matinolli.

Lähteet:

Suomen maataloustieteellinen seura ry: Luomuperunan kasvitautien hallinta,
http://www.smts.fi/esit06/0504.pdf, Maataloustieteen päivät 2006
Wikipedia

Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / valokuvaaja Sanna Peurakoski, Studio Klikki Oy